28.08.2022 Terapiahevosten klinikka, kirjoittanut omistaja
Olin pienen hetken harkittuani ilmoittanut Hugon mukaan terapiahevosklinikkaan Orange Wood Ranchille terapiahevosen tittelia tavoittelemaan. Vaikka Kanadaan olikin pitkä matka, halusin ehdottomasti viedä Hugon näytille. Se oli ehdottomasti kiltein tuntemani poni, joten toivoin sen näyttävän parastaan myös tuomareille. Vaikka olimmekin jo kotona tehneet ponin kanssa muutamia alkeisratsastuksia ja Hugo oli toiminut pari kertaa esimerkkiponina tallilla vierailleille päiväkotiryhmille, olisi hienoa, että Hugoa voisi virallisesti nimittää terapiaeläimeksi.

Ensimmäisenä oli vuorossa perustietojen tarkistus ja esiarviointi luonteen perusteella. Sain pari kummastunutta katsetta, kun paperissa lukikin ratsastus- eikä ajokoe, kun kyseessä oli poni, mutta ei se kuulemma mikään ongelma ollut. Esiarviointia taisin jännittää aika paljon, mutta se ei onneksi tarttunut Hugoon ja poni sai tuomareilta hyväksyviä rapsutuksia. Esiarvioinnin jälkeen aloimme varustautua seuraavaan vaiheeseen eli ratsastuskokeeseen. Ratsastuskokeeseen Hugo suhtautui varovaisen kiinnostuneesti. Omaa vuoroaan odotellessaan ori ori vähän levoton, mutta poni rauhoittui päästyään liikkeelle. Hieman se tuntui kuitenkin hämmästyvän, kun luovutin ohjat kentän laidalla tuomarille ja minä jäin odottamaan aidan taakse. Parin talutetun ympyrän jälkeen tuomari nousi ponin selkään ja aloitti ratsastettavuuden arvioinnin. Hugo jännittyi aluksi, kuten se yleensäkin vieraiden kanssa teki, mutta siinä pitkin ohjin kävellessä poni rentoutui ja sen pää laski. Hugo näytti minun mielestäni oikein hyvältä, ja tuomarikin taputti sitä hymyillen laskeutuessaan selästä alas. Seuraavaksi Hugoa kokeili terapialiiton jäsen, mutta sekään ei ponia hetkauttanut - vaikka ratsastaja antoi hieman ristikkäisiä apuja, haki tasapainoa ja kahisutti vaatteitaan, Hugo seisoi rauhassa paikoillaan. Toisen hevosen hirnahdukseen Hugo reagoi nostamalla päätään ja hörähtämällä hiljaa, mutta heti tilanteen jälkeen se tasoittui. Askellajit Hugo esitti tänään vähän laiskasti, mutta päivä oli aika lämmin ja poni oli pitkän matkan takia varmasti edelleen hieman väsynyt. Terapialiiton jäsen laskeutui kuitenkin Hugon selästä myös hymyillen ja uskalsin varovasti iloita siitä, että ratsastuskoe oli luultavasti hyväksytty. (279 sanaa)

Tuomari: Kiitos, kun tulitte mukaan! Ja kyllä kannatti, sillä sertifikaatti sieltä tulla tupsautti! Toivottavasti pääsette jatkossa myös tositoimiin!

30.06.2022 Kantakirjaus, KTK-II
Hugo kirjattiin Ponikantakirjaan toisella palkinnolla pistein 19 + 18 + 18 + 19 = 74p. Hieno poni!

31.03.2022 Estevarsojen laatuarvostelu, EV-II
Vaikka Hugon suku onkin ehkä enemmän koulupainotteinen, ilmoitin ponin kouluvarsojen laatuarvostelun lisäksi myös estevarsojen vastaavaan, sillä tulevaisuudessa Hugo pääsee myös hyppäämään mikäli homma sille maistuu. Tänään kotiintuomisena oli hieno kakkospalkinto kivalla pisterivillä, vaikka käytösarvioinnin ykkönen jäikin vähän harmittamaan. Hugoa jännitti kovasti seistä arvosteltavana tuomareiden edessä, mutta onneksi ori rentoutui päästessään esittelemään askellajeja ja keräsi niistä täydet pisteet.
Rakenne: 7, Suku: 5, Käytös: 1, Irtohypytys: 2, Askellajit: 5, Lisäpisteet: 9 = 29p

20.03.2022 Kouluvarsojen laatuarvostelu, KV-II
Hugon kanssa käytiin pyörähtämässä Kouluvarsojen ja -nuorten laatuarvostelutilaisuudessa, josta kotiintuomisena oli hieno kakkospalkinto. Hieman tietysti kirpaisi, että ykköspalkinto oli vain yhden pisteen päässä, mutta Hugo palkittiin hienosti neljävuotiaiden luokkavoittajana ja päivän parhaana (ja ainoana) ponina. Hugon pisteriviin on syytä olla tyytyväinen, vaikka askellajien esitys menikin vähän sähläykseksi. Ratsastettavuudeltaan Hugoa kuitenkin kehuttiin paljon!
Rakenne: 8, Laukka: 2, Ravi: 3, Käynti: 2, Ratsastettavuus: 4, Lisäpisteet: 6, Suku: 9, Laatupisteet: 10 = 44p

07.03.2022 Harvinaisen rasittavaa seuraa, kirjoittanut Minea Pajari
Ponipoika Hugo pääsi tänään minun kanssani maastokävelylle. Naella meinasi, että orille tekisi hyvää käydä vähän ihmettelemässä autoja tienvarressa ja niinhän me sitten tehtiin. Hain Hugon sisälle talliin päiväheinien jälkeen iltapäivällä ja laitoin sen kuntoon omassa karsinassaan. Ori yritti kovasti tunkeutua puoliavoimesta ovesta ulos, joten jouduin lopulta laittamaan sen kiinni varustamisen ajaksi. Laitoin Hugolle suojat ja putsit mahdollisia hokkinirhaumia ennaltaehkäistäkseni ja päähän suitset kuolaindeltan sekä riimunnarun kera. Lisäksi kuorrutin molemmat heijastimiin, vaikka ei pimeä vielä ollutkaan - nuori herra poni vain saattoi olla vähän innokkaalla päällä enkä mahdollisessa karkaamistilanteessa toivonut sen jäävän autonalle.

Suuntasimme tallipihasta ensin pienelle metsälenkille polkuja pitkin. Kuten olin arvellut, Hugolla oli energiaa ja se ei olisi malttanut pysyä perässäni, kun kävelimme kapeammalla polulla. Treenasimme siis vähän keskittymistä, kun vuoroin hidastin ja vuoroin nopeutin askeltani, ja leveämmälle polulle päästyämme mutkittelin sen minkä ehdin. Hugon asenne paranikin hieman, kun palkitsin sitä joka kerta oikeasta käytöksestä nameilla. Loppulenkki sujuikin siis oikein rauhallisesti, vaikka pari kertaa ori meinasikin napata takkini hupusta kiinni herkkujen toivossa. Vielä ennen tallille palaamista seisoskelimme metsän puolella tien varressa seuraten autoja. Liikenne oli lauantai-iltapäivänä aika hiljaista ja Hugo turhautui odotteluun nopeasti. Jätimme tällä kertaa harjoitukset siis pariin henkilöautoon ja yhteen rekkaan, jotka Hugo kohtasi aivan rennosti. Tallipihassa sensijaan järkytyksen meinasivat aiheuttaa kottikärryt, jotka oli parkkeerattu Hugon mielestä epäilyttävästi oven eteen. Ori puhisi sille hetken, mutta sain sen houkuteltua herkkujen avulla tarpeeksi lähelle, jotta sain vähän siirrettyä kärryjä ja pääsimme talliin.

Hugo sai tallissa mennä pesupaikalle, jossa riisuin sen varusteista ja tarjosin vettä sangosta. Ponin juodessa ehdin käydä etsimässä ohennusveitsen ja sopivasti paikalle sattunut Kiira sai tulla avuksi. Agendana oli siis Hugon harjan ohennus, sillä olin laittanut lenkin aikana merkille, kuinka paksuksi se oli päässyt kasvamaan. Kiira syötti ponille porkkananpaloja, jotta sain tehdä homman rauhassa ja näppärästi se kävikin, kun minun ei tarvinnut seistä edes jakkaralla, kuten isojen hevosten kanssa. Kun olin valmis, Kiira auttoi vielä heittämällä Hugolle loimen selkään ja pääsin viemään orin ulos vielä muutamaksi tunniksi. (319 sanaa)

05.02.2022 Nuorten welshponien arviointi, Excellent Welsh Youngster
Kaksivuotiaan Hugon päiväohjelma poikkesi tänään normaalista aika radikaalisti, sillä lastasin sen tänään traileriin, laitoin Damin seuraksi ja lähdimme käymään nuorten welshponien arvioinnissa. Paikalla oli lisäksemme vain kolme muuta ponia taustajoukkoineen, joten päivä sujui melko mutkattomasti. Hugo esiintyi kanssani oikein kivasti ja käyttäytyi vieraassa paikassa tosi hienosti. Palkintojenjaossa Hugolle myönnettiin Excellent Welsh Youngster -arvonimi yhteispistein 30. Käytöksestään Hugo sai 10/10 pistettä, rakenteesta 7/10, liikeosiosta 6/10 ja irtohypytyksestä 5/10 pistettä. Lisäksi ponin suku arvioitiin ja siitä ori sai vielä 2 pistettä. Päivä oli kaikenkaikkiaan siis todella onnistunut niin kokemuksen kuin palkinnonkin puolesta! (94 sanaa)