☆☆

28.08.2022 Tuotos-WRJ Roan Ravine Ranchilla, barrel racing; sijoitus 3/3
Seisoskelin kuljetusauton vieressä varustettavana ja nautiskelin varjoisasta paikastani. Ilma tuntui lämpimältä ja aurinko paistoi, joten varjossa oli mukavaa olla. Rauhaani häiritsi vain Klarissaksi kutsuttu nainen, minun omistajani, joka pyöri ympärilläni kuin viimeistä päivää. Hän oli hokenut jo kauan, että kohta on kilpailut ja vaikuttanut melkoisen hermostuneelta kotona. Olimme treenanneet nyt monta päivää peräkkäin ja tehneet paljon laukkaa, joten osasin kyllä varautua, että jotain oli tulossa. Näin oli tapahtunut aiemminkin, ei tosin Klarissan vaan edellisen omistajani kanssa. Täällä me nyt sitten olimme, kilpailuissa, ja Klarissa oli entistäkin levottomampi. Yritin olla mahdollisimman rauhallinen, jotta omistajanikin rauhoittuisi, mutta se ei tuntunut onnistuvan. Nainen kokeili satulavyötäni nyt noin kuudetta kertaa, haroi otsatukkaani maanisesti ja loi minuun ärtyneen katseen kun heilautin hännälläni kärpäsiä pois. Se oli ilmeisesti jonkin säännön vastaista. Onneksi reissuun mukaan lähtenyt mies tuli pian autosta ja vei Klarissan hetkeksi pois. Nainen katsoi minua pitkään ja sanoi miehelle jotain ennen kuin suostui liikkumaan mihinkään. Mies vilkaisi minua ja vastasi jotain Klarissalle, ja niin he lähtivät pois, muiden ihmisten luo. Oli ihanaa saada olla pieni hetki omassa rauhassa. Viereisen hevosauton luona oli pari ihmistä keskustelemassa, mutta muuten sain tarkkailla ympäristöäni rauhassa. Tallipihan poikki kulki hevosia ja ihmisiä, muutama koirakin. Kaikki suuntasivat samaan paikkaan, paikkaan jossa oli paljon ihmisiä. Kokemuksesta tiesin, että siellä oli todennäköisesti ratsastuskenttä, jonne mekin pian menisimme. Ehdin painaa silmäni kiinni vain pariksi minuutiksi, kun Klarissa tuli jo takaisin, hössöttäen ja käsiään viuhtoen. Meillä oli varmaan nyt jo kiire. Tietysti Klarissaa jännitti, olivathan nämä meidän ensimmäiset yhteiset kilpailumme, mutta en voinut kuin yrittää viestiä olemuksellani ettei ollut mitään hätää ja toivoa parasta.
Tuomarin kommentti: Aijai, on hevosen elämä rankkaa, kun noi kaksijalkaiset hermoilee ja hössöttää koko ajan. Yritä nyt sitä jaksaa sitten katsella! Taigan rentous riitti kolmannelle sijalle asti, viimeinen mutta ei vähäisin! Slow and steady wins the race, niinhän ne sanoo, joten eiköhän tulevaisuudessa satele niitä ykköspalkintoja. Onnea ja menestystä, niin kilpailuihin kuin Klarissan kanssa pärjäämiseen.

20.08.2022 Working Equitation -treenit Nuppulanharjussa, kirjoittanut omistaja (kommentin kirjoittanut valmentaja)
Minulla ei ollut elokuiselle lauantaipäivälle sen kummempia suunnitelmia, joten nähdessäni ilmoituksen WE-treeneistä, nappasin heti puhelimen käteen ja ilmoittauduin mukaan. Ruotsissa olin tehnyt jonkin verran lajin juttuja, mutta ei mitään kovin ihmeellistä. Ratsukseni valitsin tietysti Taigan, sillä vaikka se ei olisi koskaan mitään kummempia WE-juttuja tehnytkään, tamma toimisi kyllä moitteetta.
Saavuimme Nuppulanharjuun hyvissä ajoin, ja Taiga pääsi hetkeksi tarhaamaan. Rakensimme yhdessä muiden kurssilaisten kanssa kentälle esteitä, ja kun rata oli valmis, lähdimme varustamaan hevoset. Keli oli melkoisen lämmin, joten juotin Taigan erityisen hyvin ennen kuin siirryimme kentälle. Tamma joi hyvin eikä se vaikuttanut mitenkään väsähtäneeltä, vaikka takana oli matkustusta ja eilen olimme treenanneet länkkäjuttuja kotona.
Aloitimme kentällä kävelemällä alkukäyntejä muutaman kierroksen verran ja sitten valmentajamme Hannele esitteli meille ensimmäisen tehtävän, pujottelun. Tolpat olivat melko reiluin välein, mutta ei siitä ainakaan haittaa ollut, kun teimme tehtävää ensimmäistä kertaa. Pujottelu sujui meiltä hyvin, ja jatkoimme treenejä väistöpuomin parissa. Tämä oli minulle tuttu tehtävä, ja muutaman kerran olimme tehneet sitä myös Taigan kanssa, joten väistäminen meni molempiin suuntiin hyvin. Seuraavaksi ylitimme pari kertaa sillan ja sitten teimme porttia, eli avasimme ja suljimme kahden tolpan väliin viritettyä narua. Molemmat tehtävät olivat Taigan kanssa hyvin helppoja, sillä tamma toimi rauhallisesti ja oli täydellisesti hallinnassani. Kupin siirto tolpasta toiseen onnistui paikallaan niin hyvin, että Hannele kehotti meitä tekemään kupin kanssa ylimääräisen voltin ja laittamaan sen sitten tolpan päälle liikkeestä. Muovikuppi tipahti ensimmäisellä kerralla alas kun se ei osunut tolpan pään keskelle, mutta toisella kerralla kuppi pysyi paikoillaan. Kannutehtävällä, jossa pöydän päälle oli asetettu pullo joka ratsastajan tuli nostaa pänsä päälle, meillä oli vähän hankaluuksia, kun pöytä oli suhteellisen matala ja Taiga ei meinannut hahmottaa, miten sen jalat olivat. Sen vuoksi parilla ensimmäisellä yrityksellä jäimme hieman liian kauas pöydästä ja jouduimme yrittämään uudestaan. Sain Hannelelta hyviä vinkkejä kuinka ohjeistaa Taiga pöydän viereen ja kolmannella yrityksellä suorituksemme oli aika hyvä. Käynnissä suoritettujen tehtävien jälkeen siirryimme kahdeksikon ja pyöröaitauksen pariin. Nämä tehtiin ensin käynnissä ja sitten ravissa. Hannele totesi, että meillä ei olisi mitään ongelmaa tehdä samat tehtävät laukassa, ja niin me teimme. Taiga oli aivan mahtava, niin tasainen ja taipuisa, että tehtävät onnistuivat leikiten ja saimme paljon kehuja. Vaikka meille ei tänään treeneissä kauheasti mitään uutta tullutkaan, oli kiva käydä tekemässä juttuja valmiilla radalla ja valmentajan ohjauksessa.
"Kuuliainen hevonen ja taitava ratsastaja, yhteistyö oli hyvin eleetöntä. WE-tehtäviä vastaavia juttuja on selvästi tehty ennenkin! Kokeilitte paria tehtävää jopa laukassa (pyöröaitaus, kahdeksikko), tasapainoinen ja notkea hevonen suoriutui vaativammastakin tehtävästä hienosti. Hyvää työtä!" (401 sanaa)