20.02.2022 Estevalmennus, valmentajana Viixi
Syyn Kartanon pihamaalla kaikui, kun Karri asteli trailerin lastaussiltaa alas ja hirnui tammatarhojamme kohti kimeästi. Maneesissa sama boogie oli vielä päällä, mutta Naellan päästessä satulaan alkoi rautias pikkuhiljaa hiljentyä. Alkuverryttely sujui vähän laiskanpulskeissa tunnelmissa, Karri ei oikein vastannut Naellan pohjeapuihin ja pyrki luistamaan töistä tämän tuosta. Lisäsimme verryttelyyn nopeasti verryttelyristikon, jonka ylitettyään Karri sai olemukseensa edes hitusen vauhtia. Laukka oli kuitenkin vähän työlään näköistä ja pyysinkin ratsastajan oitis esteistuntaan, jottei muuten niin mukavan tiiviillä istunnallaan hidastaisi hevosta entisestään. Ristikko itsessään ylittyi ihan kivalla tyylillä ja orissa oli havaittavissa pientä innostusta, vaikkei se sitä ihan hirveästi sileällä näyttänytkään.

Levähdystauon jälkeen pääsimme aloittamaan ratatreenin, jossa yritettiin painottaa reipasta laukan tahtia ja sujuvia lähestymisiä. Rata oli itsessään hyvin simppeli enkä ollut kehittänyt mitään kovin hankalia teknisiä teitä, sillä halusin keskittyä enemmän tekniikkaan ja etenemiseen perusradalla. Karri nosti laukan yllättävänkin suopeasti luvan saatuaan ja lähti suorittamaan rataa korvat tötteröllä. Ensimmäiset kolme estettä ylittyivät puhtaalla innokkuudella ja olin jo hämmästynyt siitä, ettei hommassa ollutkaan mitään vikaa! Mutta pian tulikin neljäs este, jonka alle olin laittanut vesimaton ja homma tyssäsikin sitten siihen orin jäädessä ihmettelemään sinistä mattoa. Uudella lähestymisellä Naella piti jalan lähempänä hevosta ja taisi maiskauttaakin pari kertaa, jolloin vesimatto ylittyi oikein ponnekkaasti. Loppuradalla vauhti alkoi aavistuksen hyytyä, mutta maaliin päästiin kuitenkin kunnialla. Kehotin Naellaa istumaan satulassa mahdollisimman rennosti ja antamaan reidestä ja polvesta hevoselle tilaa, sillä laiskahkoa hevosta oli usein helpompi ratsastaa ollessaan enemmän irti. Pohje sai olla tietysti lähellä, muttei jatkuvana patistavana puristuksena tai naputteluna. Näillä ohjeilla rata suoritettiin uudelleen puhtaasti ja valmennus päästiin lopettamaan onnistumiseen.

Valmennuksen jälkeen vaihdoimme tallissa kuulumisia ja sain ilokseni kuulla Karrin saaneen tuloksia kaikista lajeista kouluratsastuksesta valjakkoajoon. Orille oltiin myös aloittelemassa puolison etsintää, mikä lämmitti kasvattajan mieltä, kun suku saisi jatkoa. Karrin vaativahkon luonteen vuoksi tamman etsintä tulisi kuitenkin olemaan hieman rajattua, jotta varsalle periytyisi enemmän toivottuja käytösmalleja. Kaikesta huolimatta Karri oli oikein hieno hevonen ja tulisin jatkossakin seuraamaan sen tekemisiä tiiviisti! (314 sanaa)

02.12.2021 Kouluvalmennus, valmentajana Enna Reinivuo
Karri käveli laiskanpulskeasti maneesin uraa pitkin, kun aukaisin maneesin oven ja astuin sisään. Naella istui selässä hyvässä ryhdissä, jatkuvasti työskennellen saadakseen vähän enemmän irti ratsustaan. Hymyilin ja tervehdin ratsastajaa, joka vastasi iloisesti tervehdykseeni. "Olemme kävelleet jo alkukäynnit ja olen nyt ihan lyhyen hetken työstänyt tätä käynnissä", hän jatkoi tervehdyksen jälkeen. Koulukisoissa olin nähnyt keveän ja osaavan ratsun, mutta nyt näky oli kyllä aivan päinvastainen. Karri kulki vähän nuutuneen näköisenä, ei kovinkaan kiinnostuneen oloisena. "Jahas, pistetääs sitten oriin vähän vauhtia", totesin seurattuani hetken ratsukkoa. Verryttely aloitettiin napakalla otteella ja tehtäviä tehtiin paljon. Taivutusta, siirtymisiä, pysähdyksiä ja kiemurauria. Paljon kaikkea, jotta ori pysyisi työn touhussa ja joutuisi kuuntelemaan ratsastajaansa. Naella käsitteli ratsuaan hienosti, tiesi juuri miten kovaa siltä saa vaatia mitäkin asiaa. Hiljalleen Karri alkoi vertyäkin, vaikka motivaatio työskentelyyn ei tuntunut heräävän vielä laukkaverryttelynkään aikana. Laukassa teimme isompia teitä, mutta muuten samantyylisiä harjoituksia.

Kun sekä hevonen että ratsastaja olivat saaneet lihaksensa lämpimiksi, siirryimme treenaamaan ensin avotaivutuksia ja myöhemmin sulkutaivutuksiakin. Avossa Karri näytti hyvin tahmealta, eikä Naella oikein saanut riittävästi koottua ratsuaan, mutta välissä pienet irroittavat lisäykset saivat orin keskittymään työskentelyyn paremmin. Avot sujuivat ravissa lopulta ihan hyvin, ei loistavasti, mutta paljon paremmin. "Okei, tehdään sitten seuraavasti: tulet pitkää sivua todella loivassa avossa, suoristat ja teet voltin. Heti voltilta jatkat isolle täyskaarrolle, jossa kaarteen jälkeen tulet sulkutaivutusta uraa kohti", selitin ratsastajalle, joka lähti samantien työn touhuun. Karrin loivempi avotaivutus oli oikein siistiä, ja nyt orikin oli päässyt enemmän työn makuun. Sulkutaivutuksen suhteen hevonen oli heti paremmin mukana, ja suoritti oikeinkin siististi. Neuvoin välillä Naellaa pohkeiden paikan suhteen ja välillä saimme korjailla Karriakin, mutta pääsääntöisesti sulkutaivutus meni oikein hyvin.

Otimme laukkatehtäväänkin mukaan täyskaarron. Tarkoitus oli tulla pitkää sivua keskilaukassa, siirtyä täyskaartoa varten harjoituslaukkaan pitkän sivun lopussa. Kun ratsukko palasi täyskaarrolta uralle, tehtiin laukanvaihto käynnin kautta. Keskilaukan eteen saimme tehdä melkoisen työn, jotta Karri vaivautui edes yrittämään jotenkin, mutta laukanvaihdot sujuivat mutkattomasti. Naella työskenteli määrätietoisesti ja teki hyvää yhteistyötä hevosensa kanssa siitä huolimatta, että Karrin motivaatiota piti useampaan kertaan kaivella melkein väkisin esille. Hyviä pätkiä se kyllä teki, mutta tänään sen ratsastaminen tuntui olevan melkoisen työn ja tuskan takana. Ratsastaja kuitenkin jaksoi hienosti loppuun asti ja sai jopa ne keskilaukatkin revittyä esiin hevosestaan. Selkeästi laadukas hevonen, mutta ajoittainen motivaation puute on selkeä hidaste. Onneksi pääsin kisoissa näkemään orin paremmankin puolen, ja etenkin nyt ymmärrän, miksi Naella säteili palkintojen jaossa niin kirkkaasti. Se suoritus ei todellakaan ollut tälle hevoselle mikään itsestäänselvyys. (395 sanaa)

07.11.2021 KRJ:n alaiset tuotoskilpailut Hiivurissa, helppo A 1/2 (68,611%)
Tuomareiden kommentti: Teksti hyödyntää annettua kouluohjelmaa punoen sen yhteen punaisen langan, ihmeellisen hyvän suorituksen, kanssa. Teksti on rytmitetty hyvin, se etenee jouhevasti ja on helppoa, miellyttävää luettavaa. Ratsastajan mietteet sekä pieni ihmetys suorituksen sujuvuudesta hymyilyttää ja on hyvin samaistuttavaa. Eheä kokonaisuus.

Karri oli tuntunut verryttelyssä niin hyvältä, että sisäinen pessimistini oli herännyt ja alkanut hokea, ettei itse suoritus voisi mennä enää muuten kuin päin mäntyä. Ja olihan se ainakin puoliksi totta, näin oli käynyt ennenkin ja etenkin tämän rautiaan orin kanssa. Pääsimme maneesiin odottamaan vuoroamme pari ratsukkoa omaa vuoroamme aikaisemmin ja tunsin, että Karri jännittyi heti, kun menimme halliin sisään. Olin jo valmis heittämään hanskat tiskiin, sillä jännittyneisyys teki Karrista yleensä hankalan ja hitaan ratsastettavan. Kävelimme orin kanssa maneesin päädyssä odottaessamme ja kummallista kyllä, Karri rentoutui. Hevonen kuunteli minua eikä välittänyt ympärillä pyörivistä ratsukoista tai yleisön aplodeista suorituksensa päättävälle ratsukolle. Minussa heräsi toivonkipinä radan onnistumisesta, mutta en uskaltanut kuitenkaan haaveilla liikoja.

Kello kilahtaa lähtöluvan merkiksi ja siirrän Karrin raviin. Ori ei vastustele vaan nostaa ravin reippaasti ja tuntuu siltä, kuin se jo odottaisi seuraavaa apuani. Käännän hevosen keskihalkaisijalle ja suoristan orin ehkä tarpeettoman voimakkaasti, sillä Karri ei ole karkaamassa altani mihinkään. Rautiaan hevosen ravikin tuntuu ihmeellisen pehmeältä. Mitä oli tapahtunut, minne minun kuusivuotias, täynnä energiaa oleva orini on viety? Käännymme keskihalkaisijalta vasemmalle ja heti huolellisen kulman jälkeen ohjaan Karrin lävistäjälle keskiravissa. Liidämme kentän läpi täydellisessä tasapainossa. Seuraavaksi ohjelmassa on pohkeenväistöjä, jotka raudikko suorittaa pyynnöstäni miltei erinomaisesti. Hevosen niska asettuu juuri sopivasti liikkeestä poispäin ja tunnen, kuinka jalat astuvat reilusti ristiin allani. Pohkeenväistöjen jälkeen siirrytään lisättyyn käyntiin ja tehdään puoliympyrä kentän poikki. Karri etenee käynnissä paremmin kuin koskaan, sillä yleensä havaittavissa on ainakin hieman liikaa kiireellisyyttä, mutta tänään ori liikkuu tasaisen varmasti omalla moottorillaan. Puoliympyrän jälkeen hidastan Karria hieman keskikäyntiin ja käännän sen kentän keskustaa kohti M-kirjaimesta. Takaosakäännökset Karrin kanssa ovat olleet vielä aika hankalia, joten jännityn hieman kun pidätän oria ja pyydän siirtämään painoa takaosalle. Käännös onnistuu hevosen puolesta erittäin hyvin, mutta minusta tuntuu, etten ollut yhtään mukana, ihmettelin vain miten Karri tuntui tietävän tasan tarkkaan mitä kuuluu tehdä. Toinen takaosakäännös sujuu vielä ensimmäistä paremmin, sillä rentoudun itsekin. Luottoni tähän raudikkoon ei ole missään vaiheessa hävinnyt kokonaan, vaikka se onkin ollut koetuksella useampaan otteeseen muutamien viime viikkojen aikana.

Miltei suoraan takaosakäännöksen jälkeen on kouluohjelman laukkaosuuden vuoro. Karri nostaa laukan reippaasti käynnistä ja kulma tulee vastaan nopeasti. Ori ei hätkähdä tästä vaan kääntyy näppärästi vasemmalle apujeni ohjaamana. Puoliympyrä keskilaukassa on Karrille helppo, mutta orin reagoiminen pidätteeseen ennen kentän pitkää sivua menee vähän myöhäiseen. Karri hoitaa hommansa kuitenkin hienosti ja täyskaarto onnistuu vaivatta. Puoliympyrä vasemmassa vastalaukassa on pitkään ollut minulle ratsastajana haaste etenkin suomenhevosten kanssa, mutta tänään pystyn jostain syystä istumaan satulassa yllättävän rauhassa. Puoliympyrän jälkeen siirrän Karrin raviin, joka on heti mukavasti tasapainossa. C-kirjaimesta nostan oikean laukan ja teemme Karrin kanssa ensin puoliympyrän myötälaukassa, sitten täyskaarron ja samanlaisen puoliympyrän vastalaukassa. Oikea laukka on minulle helpompaa, joten tehtävät sujuvat vielä vasentakin laukkaa paremmin. Vastalaukan jälkeen pidätän Karrin raviin, jossa on edelleen mukavaa istua. Orin takajalat ovat mukavan aktiiviset ja puolivoltti pituushalkaisijalle on näppärää tehdä hevosella, joka tietää missä jalat menevät. Karri pysähtyy pyynnöstäni siististi tasajaloin ja minä viimeistelen lopputervehdyksen nyökkäämällä. Heti sen jälkeen kasvoilleni leviää hymy, löysään ohjat ja päästän Karrin käyntiin yleisön aplodien saattelemana. Tämä oli tähänastisista radoistamme selkeästi paras, jos tämän avulla ei keikuta parhaimmissa prosenteissa, mitä olemme Karrin kanssa saaneet, niin en todella tiedä millä sitten. (516 sanaa)

31.08.2021 Kantakirjaus, KTK-II
Karri puunattiin edustavimmilleen ja kiikutettiin kantakirjatuomareiden eteen. Kotiin palattiin kakkospalkinnon kera ja siihen ollaan erittäin tyytyväisiä! Kokonaisuudessaan raudikon pisterivi oli hyvin tasainen: 18 + 18 + 18 + 18 = 72p.

20.08.2021 Kouluvarsojen laatuarvostelutilaisuus, KV-II
Kouluvarsojen laatuarvostelussa Karri palkittiin neljävuotiaana kakkospalkinnolla. Karri keräsi pisteitä yhteensä 31, ja ne muodostuivat näin: rakenne: 8, laukka: 2, ravi: 4, käynti: 2, ratsastettavuus: 5, lisäpisteet: 9, suku: 1.

31.07.2021 Estevarsojen laatuarvostelutilaisuus, EV-I
Karri palkittiin estevarsojen ja -nuorten laatuarvostelutilaisuudessa ensimmäisellä palkinnolla kolmevuotiaana. Raudikko sai pisterivikseen hienosti 9 + 10 + 3 + 4 + 5 + 7 = 38p ollen samalla tilaisuuden paras!

20.07.2021 Suomenhevosvarsojen arviointitilaisuus, SV-I
Tallin suomenhevosnuorikot haettiin tänään laitumelta ja puunattiin edustuskuntoon. Kolmevuotiaat Muska, Karri ja Valtteri pääsivät tänään osallistumaan suomenhevosvarsojen arviointitilaisuuteen, jonne minulla oli tapana ilmoittaa hevoseni, jotta ne näkivät maailmaa myös ennen kisauran aloitusta. Karri lastattiin hevosauton kyytiin viimeisenä Muskan viereen ja vaikka se yritti näyttää tammalle vähän kevätjuhlaliikkeitä lastaussillalla, meni se kuitenkin paikalleen kiltisti. Matka sujui hyvin, mutta vieraassa paikassa ori ilmoitti tulostaan kuuluvalla hirnunnalla ja purkautui autosta vauhdikkaasti. Karri pääsi tuomareiden eteen Valtterin jälkeen ja esiintyikin varsin näyttävästi. Rakennearvostelussa ori vähän irvisteli tuomareille, mutta pysyi kuitenkin paikoillaan. Rakenteestaan raudikko sai 7 pistettä, mutta käytöksestään vain 5 - ehkä hampaidenkalisuttelu ei tehnyt tuomareihin ihan hirmuisen hyvää vaikutusta? Suvustaan Karri sai kuitenkin ansaitun kympin ja yleisestä käyttäytymisestään 5,5 pistettä. Ratsastusosio meillä meni kuitenkin ihan nappiin. Karri näytti kouluradalla parasta osaamistaan ja teki parhaan suorituksen kolmevuotiaista kilpakumppaneistaan napaten kouluohjelmasta täydet kymmenen pistettä. Arviointiosuudesta orille tuli vielä 8,5 pistettä, jolloin yhteispisteet olivat 46. Tällä Karri nappasi hienosti ensimmäisen palkinnon ja meriittiriviin lisättiin SV-I !